Tältä sivulta löydät vastaukset usein kysyttyihin kysymyksiin. Näitä lisätään ja päivitetään tarpeen mukaan.
Juniorit ovat nykyisen stadionin suurin käyttäjäryhmä, noin 60 % kaikista käyttäjistä.
Käyttäjäryhmät jakautuvat ajanjaksolla 1.1.2025–12.11.2025 seuraavasti:
- Juniorit noin 60 % (urheiluakatemia 7 % ja juniorijoukkueet 53 %)
- Aikuiset noin 40 % (KuPS:n naisten ja miesten edustusjoukkueet 33 % ja muut aikuisjoukkueet 7 %)
Lisäksi käyttäjinä on muun muassa päiväkotien turnauksia ja vastaavia tapahtumia, mutta näiden määrä ei ole tällä hetkellä merkittävä.
Käyttötunteja 1.1.2025–12.11.2025 välisenä aikana on kertynyt yhteensä 2285,5 tuntia. Näissä käyttötunneissa puolikkaat kenttävaraukset on laskettu yhteen ja jaettu kahdella.
Uuden tulevan tapahtuma-areenan arvioidaan jakautuvan käyttäjäryhmien osalta samalla tavalla kuin nykyisen jalkapallokentän.
Kuopion stadionhankkeeseen on mahdollista hakea UEFA HatTrick -investointiavustusta, jonka suuruus voi olla yksi miljoona euroa. Palloliitto on ollut tietoinen Kuopion stadionhankkeen suunnittelusta ja osallistunut aiempien hankkeiden suunnitteluprosesseihin.
Palloliiton HatTrick-työryhmä on päättänyt liittää Kuopion Stadionin HatTrick VI (2024–2028) -investointiohjelman rahoitussuunnitelmaan.
Avustuksen hakuprosessin vaiheet:
1. Palloliiton edustajat ja HatTrick-työryhmä tapaavat stadionhankkeen edustajat (kaupunki, seura tai muu toimija). Tapaamisessa käydään läpi hankkeen sisältö, aikataulu, investointikustannus ja käyttötalous. Kuopion hankkeen osalta tämä tapaaminen pidettiin 17.11.2025.
2. Arkkitehdin ja pääsuunnittelijoiden kanssa käydään yhdessä läpi stadionsuunnitelma. Suurissa hankkeissa (kategoria 4) UEFA:n stadionasiantuntijat osallistuvat sparrauskokouksiin.
3. Hanke toimittaa hakemuksen (rakentamiseen, lupa-asioihin ja rajoituksiin liittyvät dokumentit) Palloliiton HatTrick-työryhmälle.
4. HatTrick-työryhmä käsittelee hakemuksen (1–2 kuukautta) ja pyytää tarvittaessa lisätietoja. Tämän jälkeen työryhmä tekee avustuspäätösesityksen Palloliiton hallitukselle.
5. Palloliiton hallitus käsittelee esityksen kokouksessaan (noin 1 kuukausi). Investointipäätös voidaan kohdentaa rakennushankkeen eri osa-alueisiin, ja se sisältää 50 % vastikkeellisuutta. Vastikkeellisuudesta ja investoinnin ohjauksesta solmitaan erillinen sopimus Palloliiton ja stadionhankkeen omistajan (esimerkiksi kaupungin) kanssa.
6. Palloliitto lähettää hakemuksen UEFA:n HatTrick-komitealle (lopullinen euromäärä). Komitea kokoontuu kaksi kertaa vuodessa (maaliskuu ja lokakuu), mutta hakemus voidaan käsitellä myös kokousajankohtien ulkopuolella, mikäli hankkeen aikataulu sitä edellyttää.
7. UEFA:n HatTrick-komitea tekee investointipäätöksen ja vahvistaa rahoituksen.
8. UEFA ja Palloliitto solmivat keskinäisen sopimuksen hankkeen rahoittamisesta.
9. Hanke etenee rakentamisvaiheeseen, ja Palloliitto raportoi edistymisestä UEFA:n HatTrick-osastolle.
10. Hanke valmistuu, minkä jälkeen Palloliitto tilaa stadionille UEFA:n stadiontarkastuksen.
11. Stadiontarkastus vahvistaa, että kiinteistö vastaa UEFA:n kategoria 4 -vaatimuksia. Mikäli puutteita ilmenee, stadionraporttiin kirjataan määräaika korjaustoimenpiteiden toteuttamiselle.
12. Hanke valmistuu kokonaisuudessaan, ja Palloliitto toimittaa loppuraportin UEFA:lle. Tämän jälkeen Palloliitto pyytää investointiavustuksen maksamista (2–3 viikkoa).
13. UEFA maksaa avustuksen Palloliitolle, joka pyytää edunsaajaa toimittamaan laskun. Avustus maksetaan joko yhdessä erässä tai tarvittaessa kahdessa erässä (esimerkiksi seurojen likviditeettihaasteiden vuoksi).
Kuopion Palloseuralla on työsuhteessa yli 100 työntekijää. Seura tuottaa Kuopion kaupungille kuntaverotuloja yli 250 000 euroa vuonna 2025.
Kuopion Palloseurassa (Kuopion Palloseura Oy ja KuPS ry) oli vuonna 2025 kokoaikaisessa työsuhteessa yhteensä 91 henkilöä ja osa-aikaisessa 12 henkilöä. Näiden lisäksi 268 henkilöä työskenteli oto-työsuhteessa juniorijoukkueiden erilaisissa tehtävissä.
Vuonna 2025 seuran palveluksessa oli toimihenkilöitä ja urheilijoita yli kymmenestä eri maasta. Kuopion Palloseura on siis yksi Kuopion kansainvälisimmistä työnantajista.
Henkilöstö jakautuu seuraavasti:
- Junioritoiminnassa 22 kokoaikaista ja 7 osa-aikaista työntekijää.
Lisäksi mukana on 150 oto-valmentajaa, 80 oto-joukkueenjohtajaa ja 38 oto-rahastonhoitajaa. - Kuopion Palloseura Oy:n edustusjoukkueiden (naiset ja miehet) toiminnassa 69 kokoaikaista työntekijää, joista 50 on pelaajia ja 19 valmennusryhmän tai toimiston henkilöstöä. Lisäksi on viisi osa-aikaista työntekijää.
Tämän lisäksi seurassa työskentelee suuri määrä vapaaehtoisia, joiden panos on koko organisaatiolle merkittävä. Vapaaehtoisia on seurassa kymmeniä, ja juniorijoukkueiden vanhemmat mukaan lukien jopa useita satoja.Edellä mainittujen lisäksi koko seuran tärkeän voimavaran muodostaa vapaaehtoiset, joita työskentelee seurassa kymmeniä ja juniorijoukkueiden vanhemmat mukaan lukien, useita satoja.
Yhdessä Veikkausliiga-ottelussa työskentelee keskimäärin 80–100 henkilöä. Näistä 50–65 on ostopalveluhenkilöstöä, ja lisäksi seuran omaa henkilöstöä ja vapaaehtoisia on noin 30 henkilöä.
Kuopion Palloseura Oy työllistää ostopalveluina:
- 20–30 järjestyksenvalvojaa
- 25–35 kioski- ja ravintolatyöntekijää
Isoimmissa ottelutapahtumissa järjestyksenvalvojien määrä nousee 50–60 henkilöön. Ottelutapahtuma kestää valmisteluineen ja purkuineen useita tunteja ennen ottelua ja sen jälkeen.
Pysäköintipaikkojen tarve nykyisellä keskuskentällä
Päivittäinen pysäköintitarve muodostuu yli 100 Kuopion Palloseuran (Oy ja ry) stadionilla työskentelevistä henkilöstä. Lisäksi stadionilla työskentelee Suomen Palloliiton ja Mestarin henkilöstöä. Tällä hetkellä stadionin tontilla on päiväkäytössä alle 40 autopaikkaa.
Veikkausliiga-otteluissa saattaa olla lähes 100 työntekijää, joista osalla on tarve käyttää autoa. Otteluissa on keskimäärin noin 3000 katsojaa, joista 200–300 tulee yritysasiakkaina yhteistyökumppaneiden kautta, ja heistä osalla on pysäköintitarve. Ottelut sijoittuvat ilta-aikaan ja viikonloppuihin.
Suurin pysäköintitarve otteluiden lisäksi syntyy arki-iltojen Tenavaliigan pelitapahtumissa, joissa on paikalla jopa 500 junioria vanhempineen ja isovanhempineen. He myös tarvitsevat pysäköintitilaa stadionin läheisyydestä.
Pysäköintitarve uudella tapahtuma-areenalla
Uudelle tapahtuma-areenalle on suunnitteilla ns. liiketoimintarakennus, johon voi tulla palveluyrityksiä, toimistoja sekä ravintola ja VIP-ravintola. Näiden toimijoiden asiakkaat ja henkilöstö tarvitsevat pysäköintipaikkoja erityisesti päiväsaikaan.
Liiketilarakennukseen suunniteltava ravintola voi tarjota päiväsaikaan lounasta, ja VIP-ravintola palvelee yritysasiakkaita ottelutapahtumissa. Muina aikoina VIP-tilaa vuokrataan päivä- ja iltakäyttöön sekä viikonloppuina. Näiden tilojen asiakkaat tarvitsevat pysäköintipaikkoja rakennuksen läheisyydestä.
Veikkausliigaotteluissa ja sitä suuremmissa tapahtumissa pysäköintitilaa tarvitaan sekä toimijoiden että yleisön tarpeisiin toimivan joukkoliikenteen ohella. UEFA:n kategoria 4 -stadionin vaatimuksena on 150 autopaikkaa stadionin välittömässä läheisyydessä.
Tapahtuma-areenan tontilla on riittävästi tilaa erilliselle pysäköintialueelle. Sivuston havainnekuvissa näkyy nykyisen pääkatsomon taakse sijoittuva, stadionin pituinen pysäköintialue. Vastaavan kokoinen alue mahtuu hyvin myös tontille.
Paranneltu ratkaisu olisi kaksikerroksinen ns. kansiratkaisu, jolloin katutasossa olevan pysäköintialueen alle rakennetaan toinen pysäköintikerros.
Areenan pohjoispäässä on varaus kolmelle kerrostalolle. Kerrostalon ja areenan väliin on stadionille varattu pysäköintialue. Myös pohjoispäässä sijaitseville tennis- ja koripallokentille voidaan järjestää väliaikaista pysäköintiä.
Kaupungin kadunvarsipaikat ja yleiset pysäköintialueet ovat lisäksi yleisön käytettävissä. Kaupunki tulee todennäköisesti huomioimaan joukkoliikenteen kehittämisen osana tapahtuma-areenan suunnittelua.
Pysäköintikysymykseen otetaan kantaa hankesuunnitelmassa, ja lopullisen päätöksen rakentamisesta tekee Kuopion kaupunki.
VIP-tila toimii tapahtuma-areenan monikäyttötilana, jossa tarjoillaan tapahtumien oheispalveluja, kuten ruokailua ja muuta ohjelmaa. VIP-tila on keskeinen osa tapahtumien kokonaisuutta, ja sen avulla voidaan palvella yritysasiakkaita laadukkaasti, tukea alueen elinkeinoelämän verkostoitumista ja parantaa tapahtumakokemusta.
Viidensadan hengen VIP-tila on myös UEFA:n kategoria 4 -vaatimus. Kuopion Palloseura joko omistaisi tilan tai vuokraisi sen tilan omistajalta.
Jalkapallotapahtumien ulkopuolella VIP-tilaa vuokrataan erilaisiin tilaisuuksiin. Tilassa voidaan järjestää seminaareja ja muita tapahtumia jopa 500 hengelle. Tampereella ja Seinäjoella vastaavat tilat ovat olleet erittäin suosittuja yrityskäytössä. Tammelassa järjestetään vuosittain noin 300 tapahtumaa. Kuopion tapahtuma-areenalle suunniteltu VIP-tila olisi alustavasti noin 500 hengen kokoinen. Kokoluokka on sama kuin Seinäjoella ja Tammelassa.
Tällä hetkellä Kuopion Palloseura järjestää ottelutapahtumisen VIP-toimintaa mm. Osuma-klubilla (250 hengen teltta, joka pystytetään keväällä ja puretaan kauden jälkeen vapaaehtoisvoimin. Tilassa ei ole esimerkiksi WC-tiloja, vaan ne sijaitsevat teltan ulkopuolella. Pääkatsomossa on Data Groupin Super VIP -tila, joka on 40 hengen kokous- ja neuvottelutilasta remontoitu sekä neljä yritysaitiota. VIP-tiloihin mahtuu yhteensä enintään noin 350 henkilöä. Lisäksi stadionilla on Paitsio-pub ja kioskipisteitä kaikkien asiakkaiden käyttöön.
Uuden tapahtuma-areenan turvallisuus suunnitellaan nykyaikaisten stadionstandardien mukaisesti. Suunnittelussa huomioidaan 8000 istumapaikan katsomokapasiteetti jalkapallo-otteluissa sekä 20 000 osallistujan konserttitapahtumissa.
Turvallisuus: Suunnittelussa ja ylläpidossa huomioidaan kaikki turvallisuusvaatimukset. Tapahtuma-areenan operaattori vastaa siitä, että ympäristö on turvallinen niin urheilutapahtumille kuin muillekin tapahtumille.
Poistumistiet: Stadionin suunnittelussa varmistetaan riittävät ja sujuvat poistumistiet ja -reitit, jotta tapahtumavieraat voidaan tarpeen tullen ohjata turvallisesti ulos. Turvallisuussuunnitelmat noudattavat Suomen rakentamista ja yleisötilaisuuksien järjestämistä koskevia lakeja ja määräyksiä.
Yksityiskohtaisempaa tietoa turvallisuusmääräyksistä saadaan hankkeen edetessä valitulta suunnittelijalta ja Kuopion kaupungilta.
Keskuskentän pääkatsomon pitäminen turvallisena talvikuukausina on erittäin haastavaa. Nykyisen pääkatsomon katsomorakenteet ovat puurakenteisia ja pinnoitettuja, eikä pinnoite mahdollista jään mekaanista poistamista. Talvella kolmelta sivulta avoin katsomo on pitkälle kevääseen lumen ja jään peitossa.
Keskuskentän jalkapallokenttä on lämmitettävä tekonurmi, joka mahdollistaa pelaamisen ympäri vuoden. Kenttää ei kuitenkaan lämmitetä tai ylläpidetä kylmimpinä talvikuukausina, vaan se avataan harjoittelulle yleensä maaliskuun alussa. Keskuskentän sisätilat, toimistot ja pukukopit ovat käytössä ympäri vuoden.
Nykyaikaisilla stadioneilla on laajat ja toimivat ravintola- ja VIP-tilat katsojille. Seinäjoella ja Tampereella on otettu käyttöön myös korkeatasoisia lämmitettäviä katsomoistuimia, jotka parantavat katsojakokemusta. Katsomoista voidaan myös siirtyä sisätiloihin ennen tapahtumaa, sen aikana ja sen jälkeen. VIP-tiloista on haluttaessa mahdollisuus seurata tapahtumia sisätiloista käsin.