Stadion-hankkeen omistus-, päätös-, veto- ja viestintävastuu on tontin omistajalla Kuopion kaupungilla. Kuvassa oleva kokonaisuus tapahtuma-areenasta on havainnekuva vuoden 2018 hankkeesta, jolloin suunnitelmissa jo oli 8000 hengen katsomokapasiteetti (kuva Arkkitehtitoimisto Jääskeläinen Oy)
Kuopiossa on stadionin laajentamista ja rakentamista suunniteltu lähes 20 vuotta, käytännössä siitä saakka, kun nykyinen keskuskentän pääkatsomo valmistui Mölymäelle. Hankkeeseen on vuosien saatossa käytetty tuhansia suunnittelutunteja, tehty kymmeniä erilaisia versioita ja päätöksiä, mutta hanke on aina lopulta pysähtynyt johonkin esteeseen.
Päätimme Kuopion Palloseurassa perustaa uuden verkkosivuston voidaksemme jakaa tietoa Kuopion tapahtuma-areenasta ja tuodaksemme esille tärkeitä näkökulmia hankkeen edetessä. Toivomme sivuston helpottavan myös päätöksentekijöiden valintoja. Sivuston nimi, kuopiostadion.fi, viittaa julkisessakin keskustelussa usein esiintyvään stadion-nimeen. Uskomme nimen helpottavan myös sivuston löytämistä aiheeseen liittyvissä verkkohauissa.
Tuleva tapahtuma-areena tullaan suunnittelemaan uudelleen Kuopion kaupungin valitsemien tahojen kanssa. Tällä sivustolla on käytetty havainnekuvia vuoden 2018 stadionsuunnitelmasta. Ne antavat mielikuvan hankkeen tavoitellusta lopputuloksesta. Kuvista on nähtävissä muun muassa mahdollisen pysäköintialueen ja pohjoispäädyn kolmen kerrostalon sijoittuminen sekä se, mihin Aulis Rytkösen katu areenan ja valmistuvan koulun väliin sijoittuisi.
Areenan päävuokralaisina ja -käyttäjinä toimisivat Kuopion Palloseuran edustus- ja juniorijoukkueet sekä niiden hallinnolliset toiminnot. Näiden lisäksi kokonaisuuteen sijoittuisi muita vuokralaisia.
Kuopion Palloseura on hyvin menestynyt jalkapalloseura. Miesten joukkue voitti syksyllä 2025 toisen Suomen mestaruuden peräkkäin ja on kahdeksan peräkkäisen SM-mitalin ansiosta ollut toistuvasti mukana myös kansanvälisillä eurokentillä. Naisten joukkue on kolmen SM-kultamitalin ja yhteensä kuuden peräkkäisen SM-mitalin ansiosta 2020-luvun menestynein Kansallisen liigan joukkue.
Lapset tarvitsevat esikuvia. Urheilullisen menestyksen lisäksi olemme ainoana suomalaisena jalkapalloilun huippuseurana onnistuneet luomaan toimintaympäristön, jossa naisten ja miesten organisaatiot toimivat tasavertaisina saman katto-organisaation ja osakeyhtiön alla. Lisäksi junioritoimintamme on yksi Suomen laajimmista.
Seuraavaan olemme koonneet perusteluita sille, miksi uusi stadion on tarpeellinen Kuopion Palloseuralle, Kuopion kaupungille ja koko alueen elinvoimalle. Esitämme myös perusteluista sille, miksi 8 000 istumapaikan katsomokapasiteetti on ensiarvoisen tärkeä. Sivustoa päivitetään hankkeen edetessä ja uuden informaation ollessa saatavilla.
Banzai!
Miksi 8000 hengen tapahtuma-areena tarvitaan?
1. Nykyinen tilanne
- Nykyinen stadion on Veikkausliigan vaatimattomin — Nykyinen stadion ei täytä modernin jalkapallon katsojakokemuksen, median, yritysvieraiden eikä VIP-palveluiden vaatimuksia. Stadion on puitteiltaan Veikkausliigan heikoin eikä millään tavalla tue Kuopion asemaa yhtenä Suomen menestyneimmistä jalkapallokaupungeista.
- Lisenssivaatimukset kiristyvät – vaarana jopa pääsarjaotteluiden päättyminen Kuopiossa — Veikkausliigan lisenssivaatimukset tiukkenevat vuosittain. Olemme lähestymässä tilannetta, jossa nykyinen stadion ei täytä pääsarjatason vaatimuksia. Kausi on suunnitelmissa aloittaa maaliskuussa ja päättyy marraskuussa, mikä edellyttää jatkossa katsojille, sidosryhmille ja yritysvieraille turvallisia ja nykyaikaisia sisä- ja ulkotiloja koko ottelutapahtuman ajaksi.
- Stadion on pääpaikka KuPS:n 100 työntekijälle ja yli 2000 harrastajalle — KuPS työllistää yli 100 täysi- ja osa-aikaista työntekijää sekä noin 300 seuravalmentajaa. Seura tuottaa kuntaverotuloja yli 250 000 euroa vuosittain. Nykyinen stadion ei vastaa seuran toimisto- ja työtilatarpeita. Ympäristö ei vastaa nykyaikaisia työskentelyolosuhteita.
- Stadionin suurin käyttäjäryhmä on lapset ja nuoret — Vaikka stadion yhdistetään julkisessa keskustelussa usein edustusjoukkueisiin, todellisuudessa sen suurin käyttäjäryhmä ovat lapset ja nuoret. KuPS:n yli 2000 lasta ja nuorta tekee seurasta Kuopion suurimman urheiluseuran ja yhden Suomen suurimmista. Olosuhteet vaikuttavat suoraan perheiden arjen sujuvuuteen ja harrastamisen mielekkyyteen.
- Mölymäen kaavassa on paikka stadionille — Mölymäen alue odottaa kaavan mukaista stadionia merkittävänä kohteenaan. Alueelle suunniteltu moderni tapahtuma-areena ja sitä tukevat liiketilat täydentäisivät kaupunkirakennetta ja loisivat Kuopioon uuden vetovoimaisen tapahtumakeskuksen. Alueen liiketiloihin voidaan sijoittaa palveluita, joita asuinalueelta tällä hetkellä puuttuu. Nykyaikainen areena vahvistaa alueen identiteettiä ja nostaa sen profiilia merkittävästi.
- Kuopio yleisön ja TV-katsojan näkökulmasta — Kaikki Veikkausliigan ja Kansallisen liigan ottelut lähetetään suorina selostettuina lähetyksinä. Nykyinen stadion ei välitä tv-katsojille kuvaa kaupungista, joka investoi kasvuun ja elinvoimaan. KuPS:n miesten ja naisten ottelut ovat TV:n pääsarjalähetyksissä toistuvasti katsotuimpia. Olosuhteiden vaatimattomuus vaikuttaa myös siihen, että yhä useampi valitsee stadionille saapumisen sijasta katselun kotisohvalta.
2. Stadionhankkeen vaikutukset tapahtumatuotantoon
- 8000 hengen stadion mahdollistaa kaikkien europelien pelaamisen ja maaottelutapahtumien järjestämisen Kuopiossa — Europelien (Mestarien liiga, Eurooppa-liiga, Konferenssiliiga) viimeistään liigavaiheen (entinen nimi lohkovaihe) järjestämisen edellytyksenä on UEFA:n 4 -kategorian mukainen stadion. Sen keskeisin vaatimus on vähintään 8000 istumapaikan katsomo. Mikäli stadion ei täytä em. vaatimusta, europelit siirtyvät pelattaviksi lähimmälle kategoria 4 -stadionille, joka sijaitsee Tampereella. 8000-paikkainen stadion mahdollistaa lisäksi jalkapallon maaotteluiden järjestämisen Kuopiossa.
- 8000 hengen stadion mahdollistaa lähes kaksinkertaiset katsojamäärät — 8000-paikkaiselle stadionille voidaan esimerkiksi musiikkitapahtumissa ottaa noin 20 000 katsojaa. Vastaava kapasiteetti 6000-paikkaiselle stadionille on noin 11 000 katsojaa. Erotus on tapahtumamarkkinoinnin ja taloudellisen potentiaalin kannalta merkittävä.
- Suomessa ei ole 8000 hengen stadionia Tampereen pohjoispuolella — Kuopion 8000-paikkainen stadion ja 20 000 hengen tapahtuma-areena muodostaisivat merkittävän jalkapallo- ja tapahtumakeskittymän Tampereen pohjoispuoleiselle alueelle. Se toisi kaupungille strategian mukaista kilpailuetua, vahvistaisi Kuopion brändiä urheilu- ja erityisesti palloilun pääkaupunkina.
3. Stadionhankkeen taloudelliset vaikutukset
- Taloudellinen menestys edellyttää toimivaa stadionia — Moderni stadion lisää yleisömääriä, kasvattaa yhteistyökumppanituloja, parantaa oheismyyntiä ja houkuttelee pelaajia sekä työntekijöitä. Se mahdollistaa seuran toiminnan taloudellisesti kestävällä pohjalla ja tuottaa samalla kaupungille tuloja ja elinvoimaa.
- UEFA 4 -kategorian stadionille on mahdollista saada UEFA:n HatTrick-avustusta — Tapahtumaolosuhteiden kehittämiseen tarkoitettu HatTrick-tuki voi UEFA:n 4 -kategorian stadionille olla jopa miljoona euroa, kun vastaavasti 3-kategorian stadionille saatava tuki on ollut arviolta noin 400 000 euroa. HatTrick -avustus pienentää hankkeen nettorahoitustarvetta ja parantaa investoinnin kokonaiskannattavuutta.
- Katsojamäärien ja lipputulojen kasvu — Uusi stadion tuo lisää katsojia ja kasvattaa lipputuloja. Tämä puolestaan kasvattaa oheismyyntiä ja työllistää paikallisia toimijoita. Tammelan ja Seinäjoen uudet stadionit lisäsivät katsojamääriä huomattavasti. Esimerkiksi Tampereen Ilveksen ottelukohtainen keskiarvo nousi alle 2000 katsojasta yli 5000 katsojaan. Nykyaikaisella stadionilla yleisö saapuu aikaisemmin, viipyy pidempään ja käyttää palveluita enemmän.
- Ottelutapahtumien suurin tulonlähde on oheismyynti — Oheismyynti koostuu ravintola-, kioski-, VIP- ja fanituotemyynnistä. Esimerkiksi Tampereen Tammelan stadionin kahden ottelun oheismyynti ylittää Kuopion koko kauden Veikkausliigaotteluiden oheismyynnin yhteensä. Myös kenttäalueen digitaaliset laitamainospaikat ja isot live-kuvaa ja hidastuksia näyttävät näyttöruudut kasvattavat yhteistyökumppanituloja merkittävästi.
- 2000 lisäpaikan kustannukset ovat maltilliset — Tavoitteena on 8000 hengen katsomokapasiteetti. Lisäkustannus laajennuksesta 6000:sta 8000 katsojapaikkaan on rakentamistavasta riippuen noin 1,0–1,5 miljoonaa euroa. Kyseessä ovat niin sanotut kylmät istumapaikat, joihin ei liity vuosittaisia ylläpitokuluja. 40 vuoden elinkaarella lisäinvestoinnin vuosikustannus on noin 25 000–35 000 euroa. Yksi suuri tapahtuma kattaa tämän vuosittaisen kustannuksen useaksi vuodeksi. Laskelmissa ei ole huomioitu mahdollisia UEFA- tai valtionavustuksia, jotka voivat edelleen pienentää hankkeen nettokustannuksia.